sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kiitos


 105 X kiitos kaikille minua äänestäneille. Positiivisin & avoimin mielin otan tämän luottamustehtävän  vastaan. 

Työtä ja selville otettavaa on paljon. Tiedän myös, että apua ja tukea on tarjolla. 

Yhteistyöllä ja positiivisella, eteenpäin katsovalla mielellä haluan tehdä työtä oman seurakuntani parhaaksi.

KIITOS! 

Isänpäivä 9.11


Isä. 
Turvallinen, rakastava & huolehtiva.

Sellainen on myös kotiseurakuntani. 



Hyvää Isänpäivää!

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kymppisynttärit

 

Tänään vietettiin kymppisynttäreitä Seurakuntakeskuksessa isolla porukalla. Alasali oli pullollaan kymmenvuotiaita. Nauru ja laulu raikasi. Tuttuja kavereita päiväkodista, harrastuksista, entisestä koulusta, nykyiseltä luokalta, ikätovereita kaikki.  Ilmeet olivat riemukkaita niin kuin kunnon synttärijuhliin kuuluukin. 

Puolitoistatuntiseen ohjelmaan oli mahtunut kakun syöntiä, tietokilpailua, laulua, valokuvausta.
Jokainen vieras sai vielä pienen lahjan lähtiessään. 



Lahjan mukana oli kirje vanhemmille. Se oli vanhempien kasvatustyötä tukeva, kasvatuskumppanuutta tarjoava. Kirjeessä vanhempia kehotettiin asettamaan rajoja ja rakastamaan. 

Lukiessani kirjettä mieleen tuli ajatus, että en ole yksin kasvattamassa lastani, vaan hänellä on monta tärkeää oheiskasvattajaa tiellä aikuisuuteen, seurakunta yhtenä niistä. Ajatus siitä tuntuu hyvältä ja tärkeältä. 

Synttäreillä laulettiin, 

Jokainen on kaunis, 
jokainen on ainutlaatuinen, 
Ei täällä kukaan ole ruma ankanpoikanen
Jokainen on kaunis 
Ja kun joutsen nousee siivilleen
On Luoja meidät kaikki täällä
Tehnyt kuvakseen. 
Jokainen on kaunis.

Miten arvokas tällainen sanoma onkaan jokaiselle tämän päivän lapselle. 
Sinä kelpaat juuri tuollaisena!


Kiitos lapseni puolesta! 






tiistai 4. marraskuuta 2014

Leirille



Ahoniemi,Honkiniemi ja Lankari. 
Tuttuja  paikkoja meistä monelle. Oman seurakuntamme leirikeskuksia, joissa järjestetään tyttö-ja poikaleirejä, kummileirejä, perheleirejä, rippileirejä, leirikouluja, perhejuhlia, jne...

Vanhin historia leirikeskuksista on Lankarilla, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1871,  jolloin se tunnettiin Langard nimisenä tilana. Muutamia vuosia myöhemmin nimi suomennettiin Lankariksi. Lankarin pariskunta oli lapseton ja he lahjoittivat omaisuuttaan Herättäjä-Yhdistykselle, jolta Nurmon Surakunta vuonna 1965 vuokrasi paikan leirikeskuskäyttöön. 

Honkiniemen leirikeskus, Ähtärinjärven rannalla, otettiin käyttöön 1969. Honkiniemeen rakennettiin myös oma,180 paikkainen, kirkko vuonna 1999. Vaikuttavin yksityiskohta kirkossa on järvelle aukeava maisema-alttari, jonka maisema maalaa erilaiseksi eri vuoden-ja päivänaikoina. 



Uusin leirikeskuksista on Peräseinäjoen Haapaluomalla, Kalajärven rannalla sijaitseva Ahoniemi. Leirikeskuksessa on myös oma leirikappeli, joka tehtiin alun perin pappilan riihenä olleesta hirsirakennuksesta. 

Kolmannen luokan retkipäivänä, syyskuussa, valtava kurkiaura suuntasi kulkunsa kohti etelää. 


Itselläni muistoja liittyy eniten Honkiniemeen. Siellä on tullut oltua tyttöleirillä, rippileirillä, isosena, leirikoulussa ja omien lasten kanssa Äiti-Tyttöleirillä. 

Ihania leirimuistoja lapsuudesta, nuoruudesta ja siltä ajalta kun lapset olivat pieniä. Impivaaran takka-ja saunaillat ja se hento savun haju, joka vaatteisiin tarttui. Ruokavirret ja ihanat leiriruuat. Isosten iltalaulut ja se jännitys mihin vanhan puolen mökkiin päästää. Onko Seunala, Kuokkala vai... ? 


Eräs hauska leirimuisto liittyy tyttöleiriin. Leiri oli päättymäisillään ja olimme pelanneet ja leikkineet viimeisiä ulkoleikkejä. Sitten tuli  aika kerätä peli-ja leikkivälineet pois. Juoksentelimme ympäri pihaa tavaroiden perässä. Pallo tai muu vastaava oli lähellä pihapenkkiä. Huikkasin kaverille, että: " Se on tuolla penkin työnä." Välittömästi huudahdukseni jälkeen seurakunnan kesäharjoittelija, joka oli tyttötyöntekijänä leirillä mukana tuli luokseni kysymään: " Mitä sanoit?" . Toistin vastaukseni ja hän totesi että: " Ei penkillä voi olla työtä!" Ei ollut Pohjaalaanen, ei kun murteeni niin oudolta hänen korvaan kalskahti. 

Muutama viikko sitten ilmoitin esikoiseni rippileirille. Haikeutta sekoittui jo pelkään leirille ilmoittautumiseen. Omat rippileirimuistot tulivat mieleen. Voimakkaimpana leirimuistona mieleen nousi yhteisöllisyys ja välittäminen. Tuntuu hyvältä ajatella että oma lapsi pääsee osalliseksi noista kokemuksista ammattitaitoisen ja nuoren kasvua tukevan henkilökunnan ohjauksessa.

Ja tietenkin Honkiniemessä. 😃






lauantai 1. marraskuuta 2014

Pyhäinpäivä




Heille joita rakastimme,

Korkeiden aitojen takana
Suurten puiden varjossa
Nukkuvat he
Joita rakastimme ja joille yhä 
Löytyy paikka sydämissä

Siellä, hiljaisuuden maassa
Puiden varjossa, aitojen takana
Palavat nyt 
Sadat pikkuiset liekit
Muistoksi heille, joita rakastimme
Heille, joita emme unohda koskaan

Heidän liekkinsä 
Palaa sydämissämme 
Aina. 

Hyvää Pyhäinpäivää.